Aleksanteri-instituutti

Aleksanteri-instituutin nimi pohjautuu Venäjän keisareihin, jotka olivat Suomen suuriruhtinaita. Nimi viittaa Aleksanteri I:een, Aleksanteri II:een ja Aleksanteri III:een.^[2] Taustalla on myös viittaus Helsingin yliopiston historiaan, sillä 1800-luvulla yliopisto tunnettiin Suomen Keisarillisena Aleksanterin Yliopistona^[3].

Lapin yliopiston sosiologian professori Markku Kivinen valittiin perustamaan Aleksanteri-instituutti vuonna 1996. Hän johti tutkimuslaitosta vuosina 1996–2018.^[4] Vuodesta 2018 eteenpäin instituutin johtajana on toiminut Markku Kangaspuro.

Vuonna 2017 syntyi kohu, kun dekaani Hanna Snellman valitsi Markku Kangaspuron Aleksanteri-instituutin johtajaksi ilman julkista hakua ja ilman että edes instituutin johtokunta oli saanut tietää nimityksestä edes kokouskutsussa. Ainoa muu hakija oli Kivisen vaimo, yhteyspäällikkö Elina Kahla. Johtokunnan professorit Tuomas Forsberg ja Kari Liuhto arvostelevat Snellmanin ratkaisua ymmärtämättömäksi, oudoksi ja vääräksi.^[5]

Aleksanteri-konferenssi on kansainvälinen Venäjän, Euraasian ja itäisen Euroopan tutkimuksen kysymyksiin keskittyvä konferenssi. Konferenssi järjestetään Helsingissä lokakuun loppupuolella ja sen teemat vaihtelevat vuosittain.

Konferenssin teemoja ovat olleet:

• 2023 Decolozing Space in the Global East
• 2022 The New Era of Insecurity
• 2021 Eurasia and Global Migration
• 2019 Technology, Culture, and Society in the Eurasian Space
• 2018 Liberation – Freedom – Democracy? 1918–1968–2018
• 2017 Russia's Choices for 2030
• 2016 Life and Death in Russia
• 2015 Culture and Russian Society
• 2014 Restructuring State and Society in Russia
• 2013 Russia and the World
• 2012 Competition and Good Society
• 2011 The Dragon and the Bear
• 2010 Fuelling the Future?
• 2009 Cold War
• 2008 WGA
• 2007 Perestroika
• 2006 Constructing Identities
• 2005 Rural Transform
• 2004 Democracy in Russia
• 2003 Concepts of Russian Nature
• 2002 Western Aid and Advice to Eastern Europe
• 2001 Dimensions of Russian Regionalism

Aleksanteri-instituutin tutkimustoiminta keskittyy kuudelle painopistealueelle, joita lähestytään laajempien monitieteisten tutkimusohjelmien kautta.^[6]

• Kestävän kehityksen edellytykset yhteiskunnan, ympäristön ja talouden näkökulmasta
• Demokratia ja sen haasteet
• Identiteetit ja kulttuurit muutoksessa
• Turvallisuus; uudet ja perinteiset uhkat
• Hyvinvointipolitiikka ja hyvinvoinnin tila
• Digitalisaation mahdollisuudet ja haasteet

Parhaillaan instituutissa on menossa tutkimushankkeita muun muassa Venäjän ympäristöpolitiiikasta, Venäjän mediaviestinnästä ja propagandasta, yhteiskunnallisista muutoksista Euraasian alueella sekä lakimuutoksista ja rangaistuskäytännöistä Venäjällä ja itäisessä Euroopassa. Suurelle yleisölle tuttuja instituutin tutkijoita ovat esimerkiksi sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö, johtaja Markku Kangaspuro, Venäjän energiapolitiikan asiantuntijana tunnettu professori Veli-Pekka Tynkkynen sekä Unkarin poliittista kehitystä usein mediassa kommentoiva Katalin Miklossy.

Venäjän talouden professori Kari Liuhto kertoo, että Aleksanteri-instituutin johdon kommentteja kummasteltiin laajalti vuonna 2014. Naapurimaiden tutkijoiden mielestä instituutti on suomettunut ja tutkii "pehmeitä ja marginaalisia" aiheita. Aiemmin Pietarin valtionyliopiston professori Stanislav Tkatšenko sanoi, että instituutin keskittyminen modernisaatioon tekee sen työstä ajanhukkaa. Tulisi tutkia esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa, diplomatiaa, sisäpolitiikkaa ja vaaleja. Nykyisin vaalit, turvallisuuspolitiikka ja esimerkiksi propaganda ovat keskeisiä tutkimusaiheita instituutin tutkijoiden teemavalikoimassa^[7][8][9]. Professori Pekka Sutela arvostelee, että instituutissa talouttakin tutkivat vain sosiologit.^[10][11] Instituutin energiapolitiikkaan erikoistuneen professorin Veli-Pekka Tynkkysen mukaan tutkimuslaitos on aiemmin pyrkinyt ideologisesti määrittelemään, miten Suomessa pitäisi tutkia Venäjää.^[12] Entisen johtajan Kivisen mukaan instituutin arvosteleminen Venäjää myötäileväksi johtuu virhepäätelmistä.^[4]

Aleksanteri-instituutissa toimii monitieteinen ja kansainvälinen Master's Programme in Russian Studies -maisteriohjelma. Syksystä 2023 maisteriohjelman koulutusohjelma uudistuu ja laajenee, ja päivittyy samalla nimeltään muotoon Master's Programme in Russia, Eurasia and Eastern Europe. Lisäksi Aleksanteri-instituutti koordinoi myös Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistoverkoston maisterikoulua (huom. ei maisteriohjelma!), jossa järjestetään mm. alueasiantuntijuutta vahvistavia kursseja, seminaareja ja gradun ohjausta. Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen opintokokonaisuus (IKEBB) sekä Ukraina-opintokokonaisuus on tarkoitettu Helsingin yliopiston opiskelijoille^[13].

• Valtakunnallista Venäjän-tutkimusta 10 vuotta (Helsingin yliopiston tiedote 15.3.2007)
• Suomen Akatemian huippuyksiköt 2012-2017 (Arkistoitu – Internet Archive)

• Kivinen, Markku & Vähäkylä, Leena (toim.): Venäjän palatseissa ja kaduilla. Gaudeamus, 2015. ISBN 978-952-495-351-1

• Helsingin yliopisto -Aleksanteri-instituutti
• Stranius, Pentti: Tutkimusnäkökulmia Venäjään. (Arkistoitu – Internet Archive) Kirja-arvostelu teoksesta Kivinen, Markku & Vähäkylä, Leena (toim.): Venäjän palatseissa ja kaduilla. Gaudeamus, 2015. (Agricolan kirja-arvostelut, 1.6.2015)